Ihminen on tarkoitettu olemaan monenlaisissa asennoissa ja liikkumaan monella tavalla. Myös laulaminen onnistuu mitä erikoisimmissa asennoissa. Jokaisella meistä on kuitenkin se asento, jossa ääntä on helpoin tuottaa. Yleensä se on ryhdikäs seisoma-asento.
Mindfulness eli tietoinen läsnäolo tarkoittaa taitoa kohdistaa huomio tähän hetkeen ja hyväksyä se sellaisenaan ilman arvostelua. Tietoista läsnäoloa harjoitellaan, jotta näkisimme tämän hetken tapahtumat totuudenmukaisesti ilman arviointeja tai ennakkoluuloja.
Tietoisen läsnäolon harjoittelun vaikutuksia on tutkittu tieteessä jo 40 vuoden ajan, mutta harjoittelun vaikutuksia laulamiseen on tutkittu vielä vähän. Ensimmäiset tutkimukset osoittavat laajoja hyötyjä laulajille.
Olen käyttänyt tietoista läsnäoloa lauluharjoitteluni ja laulunopetukseni lähtökohtana vuodesta 2010 lähtien. Vuonna 2022 tein Musiikkipedagogi (YAMK) -opinnäytetyöni aiheesta. Työn voi kokonaisuudessaan lukea täältä: Mindfulness osana lauluharjoittelua ja laulunopetusta.
Lauluäänen tuotto tapahtuu ihmisen sisällä lihasten liikkeen tuloksena. Laulaminen on siis motorinen taito, jonka harjoittelu vaatii hyvää tietoisuutta omasta kehosta ja kykyä kohdistaa huomio yksittäisiin kehon osiin.
Toisaalta oma ääni on osa ihmisen persoonaa, kehoa ja mieltä. Ajatukset, tunteet, kehon tuntemukset ja ympäröivä maailma vaikuttavat vahvasti hermostoon ja tätä kautta kehoon sekä lauluäänen tuottoon. Laulajan on hyvä osata suhtautua näihin tekijöihin avoimesti ja ilman välitöntä reagointia.
Tietoisen läsnäolon harjoittelu opettaa laulajalle tärkeitä taitoja: keskittymistä ja avointa havainnointia.
Millä tavalla tietoinen läsnäolo voidaan ottaa käyttöön laulunopetuksessa?
Joka viides eurooppalainen elää kroonisen kivun kanssa. Moni ohjaamani laulaja kuuluu tähän joukkoon.
Krooninen kipu on ollut seuranani yli kymmenen vuotta. Migreeni aiheuttaa päänsärkyä sekä pahoinvointia. Endometrioosi taas aiheuttaa lantion, vatsan ja selän alueen kipuja. Kivun määrä vaihtelee aaltoillen. Päiviä ja viikkoja voi kulua ilman kipua. Toisinaan taas makaan hiljaa peiton alle käpertyneenä pimeässä huoneessa kykenemättä liikkumaan kivun vuoksi.
Kipu lamaannuttaa ja aiheuttaa toivottomuutta. Kipu rajoittaa laulamista. Lihakset jännittyvät. Hengitys muuttuu pinnalliseksi ja nopeaksi. Keho ei toimi, niin kuin haluaisi. Laulaminen tuntuu hankalalta.
Toisaalta olen huomannut, että kipu on vähentynyt yksin ja toisten kanssa laulaessa sekä laulajia ohjatessa. Migreenipäivänä pidetty konsertti on auttanut kipuun.
Tässä artikkelissa kerron kivusta ja laulamisesta kivun hoidon tukena.
Ihmisääni on maailman monipuolisin instrumentti, jolla voidaan matkia lähes kaikkia maailman ääniä. Jokainen meistä voi esimerkiksi kuiskata, suhista, puhista, nauraa, nyyhkyttää, uikuttaa, huutaa, puhua lempeästi tai tylysti. Mikään näistä äänistä ei ole väärä. Kaikki äänesi ovat juuri sinun ääniäsi. Miksi sitten toiset äänet tuntuvat vääriltä?
Huomaatko harjoittelevasi aina laulun vaikeinta kohtaa, joka ei koskaan suju? Laulatko laulujen helpot kohdat nopeasti läpi ja mietit tekniikkaa vain korkeissa äänissä?
Nykyisin on tapana toistella, että ihminen kehittyy vain mukavuusalueensa ulkopuolella. Itse väitän, että harjoittelusta suuren osan pitäisi tapahtua omalla mukavuusalueella.
Olen kokeillut kaikenlaisia harrastuksia elämäni aikana, mutta yksi on pysynyt viikosta toiseen ja vuodesta toiseen: kuntosaliharjoittelu. Se jaksaa innostaa ja kiinnostaa. Salille on aina mukava lähteä.
Laulajakin hyötyy lihaskuntoharjoittelusta. Tässä artikkelissa käyn läpi lihaskuntoharjoittelun hyötyjä laulajalle ja mitä harjoitellessa kannattaa ottaa huomioon.
Hengitys on äänen moottori. Ilman ilmaa, ei ole ääntä. Edelliset artikkelit ovat käsitelleet hengitystä ilman äänentuottoa. Nyt keskityn ääntöhengitykseen. Hengitystä kannattaa harjoitella vaiheittain. Lue siis edelliset artikkelit (1, 2, 3, 4) ja tee harjoitukset järjestyksessä.
Koska keho ja varsinkin hengitys reagoivat herkästi ympäristöön ja mielialaan, suosittelen valitsemaan mahdollisimman turvallisen ympäristön harjoitteluun. Harjoittelua edistävät:
Edellisessä artikkelissani kerroin, kuinka hengitys tapahtuu. Seuraavaksi pääset harjoittelemaan syvähengitystä eli vapaata lepohengitystä.
Syvähengitys on terveen äänentuoton ja laulamisen perusta, mutta siihen kannattaa pyrkiä myös kaikessa arkielämässä. Syvähengitys rentouttaa, rauhoittaa, parantaa suorituskykyä, parantaa aineenvaihduntaa ja parantaa asentoa.
Hengittäminen on hyvin hienovaraista toimintaa. Lapsi osaa hengittää, mutta kasvun aikana kehoon kertyy jännityksiä ja virheasentoja, joista tulee huomaamatta uusi normaali olotila. Hengitys häiriintyy.
Hengitys reagoi nopeasti kaikkeen ympäröivään. En halua, että alat suoritaa hengitysharjoituksia. Hengitystä ei kannata pakottaa, vaan seurata ja harjoitella rauhassa myötätuntoisella asenteella.
Mietitkö sinä koskaan, miten hengitys oikeastaan tapahtuu?
Hengittäminen on monipuolinen, mielenkiintoinen ja hämmästyttävä ilmiö. Ilman sitä, emme olisi elossa. Hengitys on niin automaattista, ettemme kiinnitä siihen huomiota, ennen kuin sen kanssa tulee ongelmia. Laulunohjauksessa uusi oppija kertoo useimmiten, ettei ole koskaan ajatellut hengittämistä.
Tästä syystä aloitan artikkelisarjan hengityksestä: Miten pitäisi hengittää, kuinka paljon, nenän vai suun kautta ja tietysti laulaessa.
Hengitystä opetetaan eri tahoilla esimerkiksi joogan, pilateksen tai meditaatioharjoitusten yhteydessä. Saatetaan neuvoa hengittämään syvään tai annetaan ohjeita kuten ”hengitä kylkiin” tai ”hengitä mahaan”. Harvoin selitetään, miten hengitys tapahtuu ja ohjeet jäävät pinnallisiksi. Aloitetaan siis aivan alusta.
Kuulostaako seuraava tutulta? Laulutunnilla ohjaajan avulla laulu kulkee kuin tanssi. Kotona harjoitellessa samoilla ohjeilla laulamisesta ei tulekaan mitään.
Lauluharjoittelu vaatii pitkäjänteisyyttä. Edes helpot asiat eivät toimi heti käytännössä. Tässä artikkelissa esittelen tavan, jonka avulla on helpompi siirtää ohjeet teorian tasolta käytäntöön. Tietoinen lauluharjoittelu auttaa sinua ymmärtämään, mitä harjoitellessa todella tapahtuu.
This website uses cookies to improve your experience while you navigate through the website. Out of these, the cookies that are categorized as necessary are stored on your browser as they are essential for the working of basic functionalities of the website. We also use third-party cookies that help us analyze and understand how you use this website. These cookies will be stored in your browser only with your consent. You also have the option to opt-out of these cookies. But opting out of some of these cookies may affect your browsing experience.
Necessary cookies are absolutely essential for the website to function properly. This category only includes cookies that ensures basic functionalities and security features of the website. These cookies do not store any personal information.
Any cookies that may not be particularly necessary for the website to function and is used specifically to collect user personal data via analytics, ads, other embedded contents are termed as non-necessary cookies. It is mandatory to procure user consent prior to running these cookies on your website.