Hengästytkö helposti laulaessa tai liikkuessa? Tekee ehkä mieli haukkoa ilmaa jatkuvasti tai hengitys muuttuu huohottavaksi. Näissä tilanteissa ilman loppumisen tunne on yleistä, mutta se ei johdu useimmiten hapen puutteesta vaan huonosta hiilidioksidin sietokyvystä.
Ihminen selviää viikkoja ilman ruokaa ja päiviä ilman vettä, mutta vain minuutteja ilman happea. Jokainen tietää, että ruoan ja veden laadulla on merkitystä ihmisen terveydelle. Harva kuitenkaan kiinnittää huomiota hengityksen laatuun.
Onko hengityksesi kiihkeää, epätasaista, pinnallista, äänekästä, suurieleistä tai pakotettua?
Olen aikaisemmissa artikkeleissani kertonut, mitä on tasapainoinen hengitys. Tässä artikkelissa kerron, miten häiriintynyt hengitys voi oireilla. Lisäksi kerron keinoja, joiden avulla hengitystä voidaan tasapainottaa.
Kuuntele radiohaastatteluni aiheesta Yle Areenassa.
Joka viides eurooppalainen elää kroonisen kivun kanssa. Moni ohjaamani laulaja kuuluu tähän joukkoon.
Krooninen kipu on ollut seuranani yli kymmenen vuotta. Migreeni aiheuttaa päänsärkyä sekä pahoinvointia. Endometrioosi taas aiheuttaa lantion, vatsan ja selän alueen kipuja. Kivun määrä vaihtelee aaltoillen. Päiviä ja viikkoja voi kulua ilman kipua. Toisinaan taas makaan hiljaa peiton alle käpertyneenä pimeässä huoneessa kykenemättä liikkumaan kivun vuoksi.
Kipu lamaannuttaa ja aiheuttaa toivottomuutta. Kipu rajoittaa laulamista. Lihakset jännittyvät. Hengitys muuttuu pinnalliseksi ja nopeaksi. Keho ei toimi, niin kuin haluaisi. Laulaminen tuntuu hankalalta.
Toisaalta olen huomannut, että kipu on vähentynyt yksin ja toisten kanssa laulaessa sekä laulajia ohjatessa. Migreenipäivänä pidetty konsertti on auttanut kipuun.
Tässä artikkelissa kerron kivusta ja laulamisesta kivun hoidon tukena.
Ääni on värähtelyä, jonka synnyttää jokin äänilähde. Ihmisääni syntyy, kun kehkoista ulosvirtaava ilma saa äänihuulet värähtelemään ja tämä ääni vahvistuu ääntöväylässä eli nielussa, suussa ja nenässä.
Ihmisääni tuotetaan ääntöelimistöllä, joka voidaan jakaa kolmeen osaan:
Hengitys on äänen moottori. Ilman ilmaa, ei ole ääntä. Edelliset artikkelit ovat käsitelleet hengitystä ilman äänentuottoa. Nyt keskityn ääntöhengitykseen. Hengitystä kannattaa harjoitella vaiheittain. Lue siis edelliset artikkelit (1, 2, 3, 4) ja tee harjoitukset järjestyksessä.
Koska keho ja varsinkin hengitys reagoivat herkästi ympäristöön ja mielialaan, suosittelen valitsemaan mahdollisimman turvallisen ympäristön harjoitteluun. Harjoittelua edistävät:
Edellisissä artikkeleissa käytiin läpi hengitystapahtuma, harjoiteltiin vapaata lepohengitystä ja hengityksen vähentämistä. Tässä artikkelissa pohdin nenähengityksen hyötyjä ja sitä, onko jossakin tilanteessa aiheellista hengittää suun kautta.
Hengitys voi tapahtua nenän tai suun kautta. Nenähengitys on kuitenkin terveellisempää. Hengitäthän nenän kautta aina, kun se on mahdollista.
Edellisessä artikkelissani kerroin, kuinka hengitys tapahtuu. Seuraavaksi pääset harjoittelemaan syvähengitystä eli vapaata lepohengitystä.
Syvähengitys on terveen äänentuoton ja laulamisen perusta, mutta siihen kannattaa pyrkiä myös kaikessa arkielämässä. Syvähengitys rentouttaa, rauhoittaa, parantaa suorituskykyä, parantaa aineenvaihduntaa ja parantaa asentoa.
Hengittäminen on hyvin hienovaraista toimintaa. Lapsi osaa hengittää, mutta kasvun aikana kehoon kertyy jännityksiä ja virheasentoja, joista tulee huomaamatta uusi normaali olotila. Hengitys häiriintyy.
Hengitys reagoi nopeasti kaikkeen ympäröivään. En halua, että alat suoritaa hengitysharjoituksia. Hengitystä ei kannata pakottaa, vaan seurata ja harjoitella rauhassa myötätuntoisella asenteella.
Mietitkö sinä koskaan, miten hengitys oikeastaan tapahtuu?
Hengittäminen on monipuolinen, mielenkiintoinen ja hämmästyttävä ilmiö. Ilman sitä, emme olisi elossa. Hengitys on niin automaattista, ettemme kiinnitä siihen huomiota, ennen kuin sen kanssa tulee ongelmia. Laulunohjauksessa uusi oppija kertoo useimmiten, ettei ole koskaan ajatellut hengittämistä.
Tästä syystä aloitan artikkelisarjan hengityksestä: Miten pitäisi hengittää, kuinka paljon, nenän vai suun kautta ja tietysti laulaessa.
Hengitystä opetetaan eri tahoilla esimerkiksi joogan, pilateksen tai meditaatioharjoitusten yhteydessä. Saatetaan neuvoa hengittämään syvään tai annetaan ohjeita kuten ”hengitä kylkiin” tai ”hengitä mahaan”. Harvoin selitetään, miten hengitys tapahtuu ja ohjeet jäävät pinnallisiksi. Aloitetaan siis aivan alusta.
Viime viikolla kirjoitin lauluharjoittelun yleisistä periaatteista. Nyt esittelen varsinaisia harjoituksia.
Laulajan koko keho osallistuu äänentuottamiseen. Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Aina ei ole helppoa tietää, mistä laulamisen haasteet johtuvat. Tästä syystä jokaisen laulajan on hyvä oppia erottelemaan tärkeimpiä äänentuottoon liittyviä osa-alueita.
Seuraavaksi esittelen muutamia keinoja, joilla voit kehittää laulutekniikkaasi. Etsi rauhallinen paikka, laita silmät kiinni ja keskity kuuntelemaan kehoasi. Miltä harjoitukset tuntuvat? Ovatko tuntemukset tuttuja vai aivan uusia?
