Laulaminen ja krooninen kipu

Kuuntele radiohaastatteluni aiheesta Yle Areenassa.

Joka viides eurooppalainen elää kroonisen kivun kanssa. Moni ohjaamani laulaja kuuluu tähän joukkoon.

Krooninen kipu on ollut seuranani yli kymmenen vuotta. Migreeni aiheuttaa päänsärkyä sekä pahoinvointia. Endometrioosi taas aiheuttaa lantion, vatsan ja selän alueen kipuja. Kivun määrä vaihtelee aaltoillen. Päiviä ja viikkoja voi kulua ilman kipua. Toisinaan taas makaan hiljaa peiton alle käpertyneenä pimeässä huoneessa kykenemättä liikkumaan kivun vuoksi.

Kipu lamaannuttaa ja aiheuttaa toivottomuutta. Kipu rajoittaa laulamista. Lihakset jännittyvät. Hengitys muuttuu pinnalliseksi ja nopeaksi. Keho ei toimi, niin kuin haluaisi. Laulaminen tuntuu hankalalta.

Toisaalta olen huomannut, että kipu on vähentynyt yksin ja toisten kanssa laulaessa sekä laulajia ohjatessa. Migreenipäivänä pidetty konsertti on auttanut kipuun.

Tässä artikkelissa kerron kivusta ja laulamisesta kivun hoidon tukena.

Mitä kipu on

Kipu on kehon suojamekanismi. Kun esimerkiksi kosketat kuumaa hellan levyä, hermot vievät tapahtumasta viestin aivoillesi. Aivot sitten tulkitsevat ärsykkeen ja lähettävät viestin takaisin. Vedät kätesi pois kuumalta levyltä. Kipu on myös viesti, että kehoon syntynyttä kudosvauriota on suojeltava, kunnes se on parantunut.

Akuutti kipu koetaan välittömästi loukkaantumisen jälkeen. Kipu häviää kudosvaurion parantuessa.

Kipua kutsutaan krooniseksi, kun se on jatkunut yli kolme kuukautta. Kipu voi jatkua, vaikka kudosvaurio on parantunut. Kipu voi jatkua ilman näennäistä syytä. Toisaalta krooninen kipu voi johtua myös kroonisesta sairaudesta.

Kipukokemus syntyy aivoissa. Kokemus on aina henkilökohtainen ja totta. Siihen vaikuttavat ympäristö, kulttuuri, tunteet, uskomukset, asenteet ja aiemmat kipukokemukset. Krooninen kipu herkistää ihmisen kivun tunteelle. Aivot ja hermot jäävät ylivirittyneeseen tilaan. Tämä pahentaa kipuja entisestään.

Suhtautumisella kipuun on suuri merkitys kivun määrään. Kipu pahenee, jos sitä vastaan yrittää taistella. Hyväksyvä lempeä asenne kipua kohtaa lievittää kiputuntemuksia.

Miten kipua hoidetaan

Lääkärin tulee tutkia pitkäaikaisen kivun syy. Lääkärin kanssa sovitaan hoito, joka on aina yksilöllinen. Omiin kipuihini on käytetty lääke- ja leikkaushoitoa.

Kroonisen kivun jatkuvana hoitona on ensisijaisesti lääkkeetön hoito. Lääkkeettömien kivunhoitomenetelmien taustalla on useimmiten pyrkimys rauhoittaa kehon autonomista hermostoa tai vahvistaa kehon omaa kivunlievitystä.

Endorfiinit ovat kehon hormoneja, jotka lisäävät mielihyvän tunnetta ja vähentävät kipua.

Autonominen hermosto on kehon tahdosta riippumaton hermosto. Se voidaan jakaa kahteen osaan, joiden pitäisi toimia tasapainossa. Sympaattisen hermoston aktivoituessa kehon suorituskyky lisääntyy. Parasympaattisen hermoston aktivoituessa keho rauhoittuu. Kroonisessa kivussa sympaattinen hermosto on jäänyt yliaktiiviseen tilaan, eikä keho pääse rauhoittumaan.

Muun muassa seuraavat keinot vapauttavat endorfiineja sekä rauhoittavat autonomista hermostoa:

• rentoutuminen, lepo ja uni
• hieronta
• liikunta
• syvähengitys ja meditaatio
• mielimusiikin kuuntelu
• huumori ja nauru
• kylmä ja lämpö
• LAULAMINEN

Hengitys, ääni ja laulaminen kivun hoidossa

Syvähengitys

Hengitystä säätelemällä voi vaikuttaa suoraan autonomisen hermoston tilaan. Rauhoittamalla hengitystä rauhoitat hermostoasi. Kipu muuttaa hengityksen usein pinnalliseksi ja kiihkeäksi. Voit helpottaa kipua syventämällä, rauhoittamalla ja vähentämällä hengitystäsi. Lue lisää hengittämisestä täällä.

Vapaa ääni

Monissa kulttuureissa kivun hoitoon on käytetty ääntä, laulamista ja musiikkia. Erityisesti synnytykipuja on lievitetty äänen avulla. Hilkka-Liisa Vuori on kehittänyt synnytyslaulumenetelmän. Kyse ei ole varsinaisesta laulamisesta. Kivun lievitykseen käytetään matalaa ääntä esim m- ja a-äänteillä.

Kipu saa ihmisen jännittämään leukaa ja puremaan hampaat yhteen. Jännitys leviää lantioon ja jännitys lihaksistossa lisää kipua. Kehon resonointi ja leuan rentoutuminen rauhoittavat kehoa ja vähentävät kivun tuntemusta.

HARJOITUS:

• Hengitä syvähengitystä.
• Anna vatsan rentoutua ja hengitä rauhassa sisään.
• Rentouta leukaa.
• Päästä vapaasti ulos M- tai A-äännettä mukavalta matalalta korkeudelta.
• Keskity kehon liikkeeseen ja äänen resonointiin.
• Ääni saa kuulostaa ihan miltä vain. Äänenlaadulla ei ole merkitystä.

Laulaminen kipupäivinä

Tutkimuksissa on todettu, että laulaminen lisää endorfiinien, oksitosiinin ja serotoniinin määrää kehossa. Nämä hormonit lisäävät mielihyvää sekä vähentävät pelkoa ja ahdistusta. Kortisolin eli stressihormonin määrä laskee. Tämä johtaa myös kivun lievittymiseen.

Laulaminen sujuu perhaiten, kun on rento olo ja hyvä mieli. Kipupäivinä olo ei ole välttämättä laulamiselle edullinen. Kannattaakin keskittyä perusasioihin:

• Ole myötätuntoinen ääntäsi kohtaan.
• Keskity syvähengitykseen ja rentouta leukasi.
• Laula lempikappaleitasi.
• Laula kappaleita, jotka tuntuvat helpoilta laulaa.
• Laula hyvässä seurassa.

Valitse harjoitukset kivun määrän mukaan. Joinakin päivinä riittää, kun vain hengittää. Toisina jaksaa laulaa. Jätä vaativa tekninen harjoittelu kivuttomille päiville ja nauti laulamisesta!

Onko laulamisella ollut vaikutusta sinun kipukokemukseesi tai onko kipu vaikuttanut laulamiseesi?

LUE LISÄÄ:
Burch, Vidyamala. 2012. Mielekkäästi irti kivusta ja sairaudesta.
Miranda, Helena. 2016. Ota kipu haltuun.
Vuori & Laitinen. 2005. Synnytyslaulu.