Mindfulness osana laulunopetusta

Mindfulness eli tietoinen läsnäolo tarkoittaa taitoa kohdistaa huomio tähän hetkeen ja hyväksyä se sellaisenaan ilman arvostelua. Tietoista läsnäoloa harjoitellaan, jotta näkisimme tämän hetken tapahtumat totuudenmukaisesti ilman arviointeja tai ennakkoluuloja.

Tietoisen läsnäolon harjoittelun vaikutuksia on tutkittu tieteessä jo 40 vuoden ajan, mutta harjoittelun vaikutuksia laulamiseen on tutkittu vielä vähän. Ensimmäiset tutkimukset osoittavat laajoja hyötyjä laulajille.

Olen käyttänyt tietoista läsnäoloa lauluharjoitteluni ja laulunopetukseni lähtökohtana vuodesta 2010 lähtien. Vuonna 2022 tein Musiikkipedagogi (YAMK) -opinnäytetyöni aiheesta. Työn voi kokonaisuudessaan lukea täältä: Mindfulness osana lauluharjoittelua ja laulunopetusta.

Lauluäänen tuotto tapahtuu ihmisen sisällä lihasten liikkeen tuloksena. Laulaminen on siis motorinen taito, jonka harjoittelu vaatii hyvää tietoisuutta omasta kehosta ja kykyä kohdistaa huomio yksittäisiin kehon osiin.

Toisaalta oma ääni on osa ihmisen persoonaa, kehoa ja mieltä. Ajatukset, tunteet, kehon tuntemukset ja ympäröivä maailma vaikuttavat vahvasti hermostoon ja tätä kautta kehoon sekä lauluäänen tuottoon. Laulajan on hyvä osata suhtautua näihin tekijöihin avoimesti ja ilman välitöntä reagointia.

Tietoisen läsnäolon harjoittelu opettaa laulajalle tärkeitä taitoja: keskittymistä ja avointa havainnointia.

Millä tavalla tietoinen läsnäolo voidaan ottaa käyttöön laulunopetuksessa?

Kuva: Sam Jamsen
Read More

Mindfulness esiintymisen tukena

Mindfulness eli tietoinen läsnäolo tarkoittaa taitoa kohdistaa huomio tähän hetkeen ja hyväksyä se sellaisenaan ilman arvostelua. Tietoista läsnäoloa harjoitellaan, jotta näkisimme tämän hetken tapahtumat totuudenmukaisesti ilman arviointeja tai ennakkoluuloja.

Esiintyminen on muiden joukosta esiin astumista. Toisille se on innostavaa ja monelle jännittävää. Kun astut esiin muiden eteen omine ominaisuuksinesi ja taitoinesi, olet alttiina haavoittuvuudelle, epäonnistumiselle ja häpeälle. Toisaalta on mahdollisuus jakaa omaa tietoaan, ajatuksiaan, tunteitaan ja osaamistaan. On mahdollista muuttaa maailmaa paremmaksi.

Esiintymistilanteeseen vaikuttavat:

  • valmistautuminen
  • keskittymiskyky
  • suhtautuminen itseen, yleisöön ja yllättäviin tilanteisiin

Mindfulness-harjoittelulla on mahdollista helpottaa oloaan esiintymistilanteissa.

Kuva: Sam Jamsen
Read More

Mindfulness ja oppiminen

Mindfulness eli tietoinen läsnäolo tarkoittaa taitoa kohdistaa huomio tähän hetkeen ja hyväksyä se sellaisenaan ilman arvostelua. Miten mindfulness edistää oppimista?

Lapsen aivot ovat erittäin muovautuvat. Lapsena oppiminen on suurelta osin passiivista ja tapahtuu arjessa mallioppimisena. Suurin osa lapsen arjesta koostuu tietojen ja taitojen oppimisesta.

Aikuisena aivot ovat oppineet käyttämään määrättyjä hermoratoja. Tiedot ja taidot ovat muuttuneet pysyvemmiksi. Aivojen muovautuvuus on paljon vähäisempää. Koko elämän ajan on kuitenkin mahdollista oppia uutta.

Jos aikuinen haluaa oppia, täytyy aktiivisesti päättää oppia!

Oppimiseen tarvitaan kolme tekijää:

  • keskittyminen
  • turvallisuuden tunne
  • laadukkaat yöunet

Mindfulness-harjoittelulla on mahdollista harjoitella keskittymistä, lisätä turvallisuuden tunnetta ja parantaa unen laatua sekä helpottaa nukahtamista.

Kuva: Sam Jamsen
Read More

Millaisia ovat mindfulness-harjoitukset?

Mindfulness eli tietoinen läsnäolo tarkoittaa taitoa kohdistaa huomio tähän hetkeen ja hyväksyä se sellaisenaan ilman arvostelua. Tietoista läsnäoloa harjoitellaan, jotta näkisimme tämän hetken tapahtumat totuudenmukaisesti ilman arviointeja tai ennakkoluuloja.

Tietoinen läsnäolo on enemmänkin olemisen tapa kuin harjoitus. Ihmisellä on kyky nähdä itsensä joko ajan virrassa eli menneessä ja tulevassa tai tässä hetkessä. Ajan virrassa ollessaan keho ja mieli aktivoituvat. Tässä hetkessä ollessa keho ja mieli lepäävät.

Tietoisen läsnäolon tila on ihmiselle luonnollista. Olet varmasti huomannut, että joskus keskityt niin vahvasti tähän hetkeen, että mennyt ja tuleva unohtuvat. Joskus tuijotat tyhjyyteen ajatusten, tunteiden ja aistiärsykkeiden leijuessa vain ympärilläsi ilman, että tartut mihinkään niistä.

Ihmismielen luonne on harhaileva. Erityisesti nykyisessä monien ärsykkeiden maailmassa mieli kiihtyy helposti. Jos vietämme aikaa vain ajatusten tasolla ja keskittymisemme poukkoilee paikasta toiseen, emme pysty keskittymään tähän hetkeen. Siksi tietoisen läsnäolon tilassa pysyminen on taito, jota kannattaa harjoitella.

Tietoisen läsnäolon harjoittelun harjoittelun tarkoitus on olla vain tarkkaillen tässä hetkessä yrittämättä muuttaa mitään. Tässä artikkelissa käyn läpi, miten tätä taitoa harjoitellaan.

Kuva: Sam Jamsen
Read More

Harjoittelu, motivaatio ja tavat

Jos haluat oppia uuden taidon, on harjoiteltava. Jos taidon oppiminen on todella kiinnostavaa ja merkityksellistä, harjoittelu tapahtuu kuin itsestään. Monia taitoja harjoitellaan vuosia ja väistämättä tulee aikoja, jolloin harjoitteluun on vaikea löytää aikaa tai motivaatiota.

Pitkäjänteiseen harjoitteluun tarvitaan vahva sisäinen motivaatio. Ihmisen motivaatioon vaikuttavat vahvasti harjoittelun merkityksellisyys sekä kokemus hallinnasta ja kyvykkyydestä. Lisäksi harjoittelua helpottaa, jos harjoittelusta tulee tapa.

Kuva: Sam Jamsen
Read More

Mindfulness ja stressin säätely

Mindfulness eli tietoinen läsnäolo tarkoittaa taitoa kohdistaa huomio tähän hetkeen ja hyväksyä se sellaisenaan ilman arvostelua. Tietoista läsnäoloa harjoitellaan, jotta näkisimme tämän hetken tapahtumat totuudenmukaisesti ilman arviointeja tai ennakkoluuloja.

Tieteellisten tutkimusten mukaan tietoisen läsnäolon harjoittelun hyödyt perustuvat pääasiassa kykyyn säädellä stressiä. Mitä on stressi ja miten sitä voi säädellä tietoisen läsnäolon avulla?

Kuva: Sam Jamsen
Read More

Tietoisuustaidot, Osa 5 – Laulaja ei ole koskaan valmis

Kun aloitat lauluharrastuksen, haluat yksinkertaisesti oppia laulamaan. Pian huomaat, mitä enemmän opit, sitä enemmän on opittavaa. Ennen pitkää tulee vastaan väsymys. Enkö ole ikinä valmis?

Omaa lauluahdistustani on helpottanut ajatus elämästä jatkuvana muutoksena. Laulaja ei voi olla koskaan valmis. Jokainen päivä on erilainen. Tässä artikkelissa pohdin, kuinka selvitä jatkuvan keskeneräisyyden kanssa.

Read More

Laulaminen ja krooninen kipu

Kuuntele radiohaastatteluni aiheesta Yle Areenassa.

Joka viides eurooppalainen elää kroonisen kivun kanssa. Moni ohjaamani laulaja kuuluu tähän joukkoon.

Krooninen kipu on ollut seuranani yli kymmenen vuotta. Migreeni aiheuttaa päänsärkyä sekä pahoinvointia. Endometrioosi taas aiheuttaa lantion, vatsan ja selän alueen kipuja. Kivun määrä vaihtelee aaltoillen. Päiviä ja viikkoja voi kulua ilman kipua. Toisinaan taas makaan hiljaa peiton alle käpertyneenä pimeässä huoneessa kykenemättä liikkumaan kivun vuoksi.

Kipu lamaannuttaa ja aiheuttaa toivottomuutta. Kipu rajoittaa laulamista. Lihakset jännittyvät. Hengitys muuttuu pinnalliseksi ja nopeaksi. Keho ei toimi, niin kuin haluaisi. Laulaminen tuntuu hankalalta.

Toisaalta olen huomannut, että kipu on vähentynyt yksin ja toisten kanssa laulaessa sekä laulajia ohjatessa. Migreenipäivänä pidetty konsertti on auttanut kipuun.

Tässä artikkelissa kerron kivusta ja laulamisesta kivun hoidon tukena.

Read More

Pysy mukavuusalueella

Huomaatko harjoittelevasi aina laulun vaikeinta kohtaa, joka ei koskaan suju? Laulatko laulujen helpot kohdat nopeasti läpi ja mietit tekniikkaa vain korkeissa äänissä?

Nykyisin on tapana toistella, että ihminen kehittyy vain mukavuusalueensa ulkopuolella. Itse väitän, että harjoittelusta suuren osan pitäisi tapahtua omalla mukavuusalueella.

Read More

Oppijakeskeinen laulunohjaus

Onko sinun mielipiteitäsi kuunneltu laulutunnilla vai tuntuuko siltä, että teet vain, mitä opettaja käskee?

Laulun opettaminen on perinteisesti ollut hyvin opettajajohtoista. Opettaja on kertonut, mitä harjoitellaan ja mihin suuntaan ääntä tulee kehittää. Niin kuin muussakin opetuksessa myös laulunopetuksessa ollaan vähitellen siirtymässä oppijakeskeiseen ohjaukseen. Tässä artikkelissa kerron, mitä oppijakeskeisyys käytännössä tarkoittaa ja miksi siirtyminen oppijakeskeiseen ohjaukseen on hyvä asia.

Read More