Esittelin aiemmassa artikkelissani tietoisuustaitoharjoittelun hyötyjä laulajalle. Tässä artikkelissa paneudun tietoisuustaitojen tärkeään elementtiin, itsemyötätuntoon. Toista kohtaan on helppo olla myötätuntoinen, mutta itseä kohtaan ollaan usein hyvin kriittisiä ja jopa armottomia.
Itsemyötätunto on kykyä huomata kärsimystä itsessään ja kykyä lievittää tätä kärsimystä erilaisin keinoin.
Toisin kuin muiden instrumenttien kohdalla lauluharrastus aloitetaan useimmiten aikuisena. Aikuinen joutuu haastavaan tilanteeseen, kun harjoittelu aloitetaan aivan alkeista. Edessä on pitkä tie kohti varmempaa laulutekniikkaa. Harrastuksen aloittavat asettavat usein tiukkoja tavoitteita itselleen ja ovat hyvin kriittisiä omaa ääntään ja sen kehitystä kohtaan.
Laulutaidon kehittäminen vaatii pitkäjänteisyyttä. Tulee vastaan ajanjaksoja, joina kehitys tuntuu pysähtyvän. Näissä tilanteissa nousee helposti pintaan itsekritiikki ja alkaa yliyrittäminen. Tämä taas ajaa laulajan umpikujaan. Itsekriittistä asennetta hyödyllisempi on itsemyötätuntoinen asenne.
Suojavalmius ja myötätuntovalmius
Ronnie Grandellin mukaan ihmisillä on sisäänrakennettuina suojavalmiuksia sekä myötätuntovalmius.
Suojavalmiuksien tarkoitus on pitää meidät poissa vaaroista ja epämiellyttävistä asioista. Suojavalmiuksia ovat pelko, ahdistus, viha, suru, häpeä sekä syyllisyys. Suojavalmiudet ovat hyödyllisiä äkillisissä vaaratilanteissa. Ne auttavat keskittämään huomion vaaraan. Jos ne jäävät päälle, voi seurauksena olla pitkällä aikavälillä hyödytöntä murehtimista, ylisuojelemista, toimimattomia tunneviestejä tai itsekritiikkiä.
Myötätuntovalmius aktivoituu, kun olet turvassa ja koet ystävällisyyttä, lämpöä tai välittämistä. Myötätuntovalmiuden tarkoitus on sallia ihmisen pysähtyä ja rauhoittua. Kun ihminen rauhoittuu, huomio laajenee. On mahdollista nähdä tilanne selkeämmin ja objektiivisemmin kuin suojavalmiustilassa. Itsemyötätunto auttaa paremmin ongelmanratkaisussa kuin itsekritiikki.
On tärkeää erottaa itsekritiikki ja rakentava palaute toisistaan. Itsekriittinen tai ahdistunut mielentila lisää suojavalmiutta. Mieli ei kuule hyödyllistäkään kritiikkiä tässä tilassa. Kun suhtaudut itseesi myötätuntoisesti, mieli rauhoittuu ja pystyy arvioimaan tilannetta rakentavasti. Itsemyötätuntoinen asenne ei siis tee ihmisestä laiskaa, vaan se auttaa keskittymään ongelmanratkaisuun ahdistumisen sijaan.
Miten toimia vaikeassa tilanteessa?
Kun vaikea tilanne tulee kohdalle, suojavalmiudet aktivoituvat. Laulua harjoitellessa saattaa esimerkiksi korkeiden äänten kohdalla kurkkua kuristaa tuskallisesti. Laulaja harjoittelee uudestaan ja uudestaan. Tilanne vain pahenee. Esiin nousee itsekriittisiä ajatuksia. ”Miksei tämä jo onnistu?” ”Pitäisihän minun jo osata.” ”Olen huono laulaja.”
Kun laulaja huomaa tilanteen, hän voi auttaa itseään myötätuntoisella asenteella. Ensimmäisenä kannattaa pitää tauko ja tehdä tietoisen hengityksen harjoitus. Mieli rauhoittuu ja laajenee. Laulaja voi todeta itselleen, että ajatukset ovat vain ajatuksia. Jokaisella on huonoja päiviä. Kun olo on rauhallisempi, voi pohtia rakentavia ratkaisuja tilanteeseen. Voit lukea aiemmasta artikkelistani keinoja paikallistaa laulutekninen ongelma.
Laulunopettaja tukee hankalina hetkinä ja ohjaa kohti hyödyllistä toimintaa.
Viisi itsemyötätuntoista ajatusta laulajalle:
- Kaikki laulajat ovat matkalla. Lauluääni kehittyy ja muuttuu koko ajan.
- Kokeillessa tulee myös epäonnistumisia. Se ei haittaa.
- Uskalla päästää irti vanhoista hyödyttömistä tavoista ja ajatusmalleista.
- Opettele nauramaan itsellesi.
- Muistuta itsellesi säännöllisesti, miksi laulat.
LÄHTEET:
Grandell, R. 2015. Itsemyötätunto. Tammi, Helsinki.
Pingback: Tietoisuustaidot, Osa 3 – Harjoituksia – Anna Ilveskoski