Ihminen on tarkoitettu olemaan monenlaisissa asennoissa ja liikkumaan monella tavalla. Myös laulaminen onnistuu mitä erikoisimmissa asennoissa. Jokaisella meistä on kuitenkin se asento, jossa ääntä on helpoin tuottaa. Yleensä se on ryhdikäs seisoma-asento.
Mutta mikä on hyvä ryhti tai hyvä linjaus?
Jos haluat harjoittelun tuottavan tuloksia, määrättyjen periaatteiden on oltava mukana harjoittelussa.
Kun opiskelin voimaharjoittelun ja sen valmentamisen perusteita Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa, liikunnan lehtori Jouni Korhonen korosti harjoittelun perusperiaatteita. Vaikka kyseessä olivat voimaharjoittelun opinnot, voidaan näitä periaatteita soveltaa kaikkeen tavoitteelliseen harjoitteluun.
Tässä tekstissä pohdin, miten soveltaisin tavoitteellisen voimaharjoittelun periaatteita lauluharjoitteluun.
Tuntuuko, että harjoitusten tekeminen on turhaa tai ettei niistä ole hyötyä?
Moni meistä harjoittelee hengitystä, laulamista tai muita fyysisiä ja psyykkisiä harjoituksia. Harjoitus ja harjoittelu on kuitenkin vain välivaihe. Harjoittelusta ei ole hyötyä, jos se ei kehitä haluttua taitoa.
Tässä vaiheessa totean, että itse harjoittelu voi sinänsä olla hauskaa. Aina harjoittelulla ei tarvitse olla suuria tavoitteita.
Jos harjoittelu turhauttaa tai ei vie haluttuun suuntaan, on hyvä pysähtyä miettimään, miten taitoa harjoitellaan?
Jos haluat oppia uuden taidon, sinun täytyy harjoitella. Jokainen ohjaaja on kuullut liudan syitä, miksi tapaamisten välissä ei olla harjoiteltu. Ohjaaja saattaa unohtaa, että harjoitteleminenkin on taito, joka täytyy opetella. Harjoitella voi monella tavalla.
Tässä muutama ajatus laadukkaasta harjoittelusta. Vaikka esimerkit ovat lauluharjoittelusta, samat ohjeet pätevät muuhunkin harjoitteluun.
Mindfulness eli tietoinen läsnäolo tarkoittaa taitoa kohdistaa huomio tähän hetkeen ja hyväksyä se sellaisenaan ilman arvostelua. Tietoista läsnäoloa harjoitellaan, jotta näkisimme tämän hetken tapahtumat totuudenmukaisesti ilman arviointeja tai ennakkoluuloja.
Esiintyminen on muiden joukosta esiin astumista. Toisille se on innostavaa ja monelle jännittävää. Kun astut esiin muiden eteen omine ominaisuuksinesi ja taitoinesi, olet alttiina haavoittuvuudelle, epäonnistumiselle ja häpeälle. Toisaalta on mahdollisuus jakaa omaa tietoaan, ajatuksiaan, tunteitaan ja osaamistaan. On mahdollista muuttaa maailmaa paremmaksi.
Esiintymistilanteeseen vaikuttavat:
Mindfulness-harjoittelulla on mahdollista helpottaa oloaan esiintymistilanteissa.
Mindfulness eli tietoinen läsnäolo tarkoittaa taitoa kohdistaa huomio tähän hetkeen ja hyväksyä se sellaisenaan ilman arvostelua. Miten mindfulness edistää oppimista?
Lapsen aivot ovat erittäin muovautuvat. Lapsena oppiminen on suurelta osin passiivista ja tapahtuu arjessa mallioppimisena. Suurin osa lapsen arjesta koostuu tietojen ja taitojen oppimisesta.
Aikuisena aivot ovat oppineet käyttämään määrättyjä hermoratoja. Tiedot ja taidot ovat muuttuneet pysyvemmiksi. Aivojen muovautuvuus on paljon vähäisempää. Koko elämän ajan on kuitenkin mahdollista oppia uutta.
Jos aikuinen haluaa oppia, täytyy aktiivisesti päättää oppia!
Oppimiseen tarvitaan kolme tekijää:
Mindfulness-harjoittelulla on mahdollista harjoitella keskittymistä, lisätä turvallisuuden tunnetta ja parantaa unen laatua sekä helpottaa nukahtamista.
Mindfulness eli tietoinen läsnäolo tarkoittaa taitoa kohdistaa huomio tähän hetkeen ja hyväksyä se sellaisenaan ilman arvostelua. Tietoista läsnäoloa harjoitellaan, jotta näkisimme tämän hetken tapahtumat totuudenmukaisesti ilman arviointeja tai ennakkoluuloja.
Tietoinen läsnäolo on enemmänkin olemisen tapa kuin harjoitus. Ihmisellä on kyky nähdä itsensä joko ajan virrassa eli menneessä ja tulevassa tai tässä hetkessä. Ajan virrassa ollessaan keho ja mieli aktivoituvat. Tässä hetkessä ollessa keho ja mieli lepäävät.
Tietoisen läsnäolon tila on ihmiselle luonnollista. Olet varmasti huomannut, että joskus keskityt niin vahvasti tähän hetkeen, että mennyt ja tuleva unohtuvat. Joskus tuijotat tyhjyyteen ajatusten, tunteiden ja aistiärsykkeiden leijuessa vain ympärilläsi ilman, että tartut mihinkään niistä.
Ihmismielen luonne on harhaileva. Erityisesti nykyisessä monien ärsykkeiden maailmassa mieli kiihtyy helposti. Jos vietämme aikaa vain ajatusten tasolla ja keskittymisemme poukkoilee paikasta toiseen, emme pysty keskittymään tähän hetkeen. Siksi tietoisen läsnäolon tilassa pysyminen on taito, jota kannattaa harjoitella.
Tietoisen läsnäolon harjoittelun harjoittelun tarkoitus on olla vain tarkkaillen tässä hetkessä yrittämättä muuttaa mitään. Tässä artikkelissa käyn läpi, miten tätä taitoa harjoitellaan.
Jos haluat oppia uuden taidon, on harjoiteltava. Jos taidon oppiminen on todella kiinnostavaa ja merkityksellistä, harjoittelu tapahtuu kuin itsestään. Monia taitoja harjoitellaan vuosia ja väistämättä tulee aikoja, jolloin harjoitteluun on vaikea löytää aikaa tai motivaatiota.
Pitkäjänteiseen harjoitteluun tarvitaan vahva sisäinen motivaatio. Ihmisen motivaatioon vaikuttavat vahvasti harjoittelun merkityksellisyys sekä kokemus hallinnasta ja kyvykkyydestä. Lisäksi harjoittelua helpottaa, jos harjoittelusta tulee tapa.
Mindfulness eli tietoinen läsnäolo tarkoittaa taitoa kohdistaa huomio tähän hetkeen ja hyväksyä se sellaisenaan ilman arvostelua. Tietoista läsnäoloa harjoitellaan, jotta näkisimme tämän hetken tapahtumat totuudenmukaisesti ilman arviointeja tai ennakkoluuloja.
Tieteellisten tutkimusten mukaan tietoisen läsnäolon harjoittelun hyödyt perustuvat pääasiassa kykyyn säädellä stressiä. Mitä on stressi ja miten sitä voi säädellä tietoisen läsnäolon avulla?
Mindfulness eli tietoinen läsnäolo tarkoittaa taitoa kohdistaa huomio tähän hetkeen ja hyväksyä se sellaisenaan ilman arvostelua. Tietoisen läsnäolon harjoittelun juuret ovat 2500 vuotta vanhassa buddhalaisessa meditaatioperinteessä. Harjoittelun moderneja muotoja hyödynnetään lääketieteessä, neurotieteessä, psykologiassa, osana opetusta ja yritysmaailmassa. Aiheesta on tehty tieteellistä tutkimusta jo 40 vuoden ajan.
Tietoista läsnäoloa harjoitellaan, jotta näkisimme tämän hetken tapahtumat totuudenmukaisesti ilman arviointeja tai ennakkoluuloja. Mitä taitoja tietoiseen läsnäoloon tarvitaan?
