Ihminen on tarkoitettu olemaan monenlaisissa asennoissa ja liikkumaan monella tavalla. Myös laulaminen onnistuu mitä erikoisimmissa asennoissa. Jokaisella meistä on kuitenkin se asento, jossa ääntä on helpoin tuottaa. Yleensä se on ryhdikäs seisoma-asento.
Mutta mikä on hyvä ryhti tai hyvä linjaus?
Jos haluat harjoittelun tuottavan tuloksia, määrättyjen periaatteiden on oltava mukana harjoittelussa.
Kun opiskelin voimaharjoittelun ja sen valmentamisen perusteita Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa, liikunnan lehtori Jouni Korhonen korosti harjoittelun perusperiaatteita. Vaikka kyseessä olivat voimaharjoittelun opinnot, voidaan näitä periaatteita soveltaa kaikkeen tavoitteelliseen harjoitteluun.
Tässä tekstissä pohdin, miten soveltaisin tavoitteellisen voimaharjoittelun periaatteita lauluharjoitteluun.
Tuntuuko, että harjoitusten tekeminen on turhaa tai ettei niistä ole hyötyä?
Moni meistä harjoittelee hengitystä, laulamista tai muita fyysisiä ja psyykkisiä harjoituksia. Harjoitus ja harjoittelu on kuitenkin vain välivaihe. Harjoittelusta ei ole hyötyä, jos se ei kehitä haluttua taitoa.
Tässä vaiheessa totean, että itse harjoittelu voi sinänsä olla hauskaa. Aina harjoittelulla ei tarvitse olla suuria tavoitteita.
Jos harjoittelu turhauttaa tai ei vie haluttuun suuntaan, on hyvä pysähtyä miettimään, miten taitoa harjoitellaan?
Hengästytkö helposti laulaessa tai liikkuessa? Tekee ehkä mieli haukkoa ilmaa jatkuvasti tai hengitys muuttuu huohottavaksi. Näissä tilanteissa ilman loppumisen tunne on yleistä, mutta se ei johdu useimmiten hapen puutteesta vaan huonosta hiilidioksidin sietokyvystä.
Minulta kysytään säännöllisesti: Mitä on klassinen laulaminen?
Kysymys voi olla yllättävä, jos on tottunut kuulemaan klassista musiikkia. Olen kuitenkin huomannut, etteivät useimmat ihmiset enää kuule elämässään tai tunnista klassista laulumusiikkia. Tästä syystä päätin kirjoittaa artikkelin klassisen laulumusiikin ja laulutekniikan pääpiirteistä.
Aloitin itse laulutekniikan opiskelun 1990-luvulla. Silloin suurin osa laulunopetuksesta keskittyi klassiseen laulutekniikkaan. Teini-ikäisenä en osannut edes ajatella, että muunlaista laulamista voisi harjoitella laulutunneilla. Puhekielessä koulutettu laulaja tarkoitti aina klassista laulajaa. Vapaa-aikanani toki lauloin monen eri tyylilajin musiikkia ja olin solistina erilaisissa yhtyeissä.
Nykyisin suurin osa omasta asiakaskunnastani laulaa muuta kuin klassista musiikkia. Myös laulutiede ja laulupedagogiikka ovat kehittyneet entistä monipuolisemmaksi. Kaikenlaisia laulutyylejä voi oppia laulamaan kestävällä tavalla ja eri laulutyylejä voi opiskella myös ammattiopinnoissa.
Klassinen laulutekniikka tai laulumusiikki eivät ole yksi yhtenäinen tyyli vaan satojen vuosien aikana kehittynyt ja aikojen saatossa muuttunut ilmiö. Siispä tämäkin artikkeli kuvaa aihetta suurpiirteisesti.
Ihminen selviää viikkoja ilman ruokaa ja päiviä ilman vettä, mutta vain minuutteja ilman happea. Jokainen tietää, että ruoan ja veden laadulla on merkitystä ihmisen terveydelle. Harva kuitenkaan kiinnittää huomiota hengityksen laatuun.
Onko hengityksesi kiihkeää, epätasaista, pinnallista, äänekästä, suurieleistä tai pakotettua?
Olen aikaisemmissa artikkeleissani kertonut, mitä on tasapainoinen hengitys. Tässä artikkelissa kerron, miten häiriintynyt hengitys voi oireilla. Lisäksi kerron keinoja, joiden avulla hengitystä voidaan tasapainottaa.
Jos haluat oppia uuden taidon, sinun täytyy harjoitella. Jokainen ohjaaja on kuullut liudan syitä, miksi tapaamisten välissä ei olla harjoiteltu. Ohjaaja saattaa unohtaa, että harjoitteleminenkin on taito, joka täytyy opetella. Harjoitella voi monella tavalla.
Tässä muutama ajatus laadukkaasta harjoittelusta. Vaikka esimerkit ovat lauluharjoittelusta, samat ohjeet pätevät muuhunkin harjoitteluun.
Jos haluat oppia uuden taidon, sinun täytyy harjoitella. Laulaminen on taito, jota voi kehittää loputtomiin halutessaan. Laulaja ei ole ikinä valmis.
Taitoharjoittelun alussa motivaatio on korkealla innostumisen takia. Kun alkuhuumasta on päästy yli, saattaa harjoittelu tuntua arkiselta, tylsältä tai hankalalta. Hankaluus on kuitenkin osa kaikkea harjoittelua. Yleensä se, mitä osaat hyvin tai mikä on helppoa, on mukavaa.
Jos haluat oppia uuden asian, on opittava sietämään myös harjoittelun hankaluutta. Mitä on hyvä tietää tästä hankaluuden tunteesta ja miten hankaluutta voi helpottaa?
Työssäni laulunopettajana olen huomannut, että epäonnistumisen ja virheiden tekemisen pelko rajoittaa harjoittelua tai esiintymistä. Tämä pelko voi johtaa myös alisuoriutumiseen tärkeissä tilanteissa.
Epäonnistuminen on kuitenkin osa elämää ja virheiden pelkoa voi vähentää. Yksi tärkeimmistä taidoista, joita opetan, on epäonnistumisen taito. Tässä artikkelissa kerron, mitä on hyvä tietää epäonnistumisesta ja miten epäonnistumisen pelkoa voi helpottaa.
Mindfulness eli tietoinen läsnäolo tarkoittaa taitoa kohdistaa huomio tähän hetkeen ja hyväksyä se sellaisenaan ilman arvostelua. Tietoista läsnäoloa harjoitellaan, jotta näkisimme tämän hetken tapahtumat totuudenmukaisesti ilman arviointeja tai ennakkoluuloja.
Tietoisen läsnäolon harjoittelun vaikutuksia on tutkittu tieteessä jo 40 vuoden ajan, mutta harjoittelun vaikutuksia laulamiseen on tutkittu vielä vähän. Ensimmäiset tutkimukset osoittavat laajoja hyötyjä laulajille.
Olen käyttänyt tietoista läsnäoloa lauluharjoitteluni ja laulunopetukseni lähtökohtana vuodesta 2010 lähtien. Vuonna 2022 tein Musiikkipedagogi (YAMK) -opinnäytetyöni aiheesta. Työn voi kokonaisuudessaan lukea täältä: Mindfulness osana lauluharjoittelua ja laulunopetusta.
Lauluäänen tuotto tapahtuu ihmisen sisällä lihasten liikkeen tuloksena. Laulaminen on siis motorinen taito, jonka harjoittelu vaatii hyvää tietoisuutta omasta kehosta ja kykyä kohdistaa huomio yksittäisiin kehon osiin.
Toisaalta oma ääni on osa ihmisen persoonaa, kehoa ja mieltä. Ajatukset, tunteet, kehon tuntemukset ja ympäröivä maailma vaikuttavat vahvasti hermostoon ja tätä kautta kehoon sekä lauluäänen tuottoon. Laulajan on hyvä osata suhtautua näihin tekijöihin avoimesti ja ilman välitöntä reagointia.
Tietoisen läsnäolon harjoittelu opettaa laulajalle tärkeitä taitoja: keskittymistä ja avointa havainnointia.
Millä tavalla tietoinen läsnäolo voidaan ottaa käyttöön laulunopetuksessa?
