Olen työskennellyt 20 vuotta laulunopettajana. Olen huomannut, että yksi opettajan tärkeimmistä taidoista on oppia mukauttamaan opetustilannetta, omaa käyttäytymistään ja opetusmenetelmiä oppilaan yksilöllisten ominaisuuksien mukaan.
Laulunopetuksessa on perinteisesti keskitytty toiminnan muuttamiseen eli esimerkiksi laulutekniikan harjoitteluun. Nykyisin kiinnitetään huomiota myös ajatusmallien ja uskomusten muokkaamiseen sekä tunnesäätelyn opetteluun. Helposti unohdetaan, että jokaisella oppilaalla on synnynnäiset piirteensä, jotka vaikuttavat aikuisenakin siihen, miten yksilö reagoi ympäristönsä kanssa. Näitä piirteitä ei voi muuttaa. Toinen joutuu käyttämään paljon energiaa tunnesäätelyyn ja toisen on helppo heittäytyä uuteen.
Sekä laulajan että laulunopettajan olisi hyvä ymmärtää, miten pysyvät piirteet vaikuttavat persoonallisuuteen ja laulamiseen sekä miten ne kannattaa huomioida laulunopetuksessa.
Mikä on persoonallisuus?
Persoonallisuus tarkoittaa yksilön suhteellisen pysyviä taipumuksia ajattelussa, tunteissa, motivaatiossa ja käyttäytymisessä. Persoonallisuuspsykologia tutkii ihmisten välisiä eroja ja ihmistä yksilönä sekä erojen taustalla vaikuttavia mekanismeja.
McAdamsin persoonallisuuden malli kuvaa ihmisen persoonaa kokonaisuutena. Mallissa on kolme tasoa. Tasot rakentuvat toistensa päälle ja vaikuttavat toisiinsa.
- Ensimmäiseen tasoon kuuluvat taipumukselliset piirteet eli perimä, temperamentti ja persoonallisuuden piirteet. Ne ovat synnynnäisiä ja pysyviä.
- Toiseen tasoon kuuluvat sopeutumistavat, motivaatio, tavoitteet ja arvot. Ne alkavat kehittyä vaikutuksessa ympäristön kanssa noin neljän vuoden iästä lähtien, kun lapsi alkaa ymmärtää toisten ihmisten ajattelua.
- Kolmas taso on ihmisen itse kertoma elämäntarina, jonka avulla ihminen yhdistää elämäntapahtumansa ja persoonallisuuden osat mielekkääksi kokonaisuudeksi. Tämä narratiivinen identiteetti alkaa kehittyä voimakkaasti vasta nuoruusiässä, kun abstraktin ajattelun kyky lisääntyy.
Perimää ja ympäristöä ei voi erottaa toisistaan, vaan ne ovat monimutkaisilla tavoilla kietoutuneena toisiinsa. Ihminen on jatkuvassa vaikutuksessa ympäristöönsä omien perittyjen piirteiden avulla. Perhe, lähiympäristö, yhteiskunta ja kulttuuri sekä historiallinen aika vaikuttavat siihen, miten yksilölliset piirteet näyttäytyvät. Ihminen toimii eri tavoin eri rooleissa ja eri ikäisenä. Mitä vähemmän käyttäytymistä rajoitetaan sen selvemmin persoonallisuuden piirteet tulevat esille. Toisissa tilanteissa ihmiset voivat olla vapaasti omana itsenään ja toisia tilanteita rajoittavat kulttuurin ja tapojen normit.
Temperamentti
Temperamentilla tarkoitetaan joukkoa synnynnäisiä taipumuksia, joilla ihminen reagoi ympäristöönsä ja sisäisiin tiloihin sekä säätelee ja kontrolloi tunteitaan. Temperamentti näkyy myös siinä, kuinka nopeasti ihminen reagoi, kuinka kauan reaktio kestää ja kuinka kauan kestää palautua reaktiosta.
Nämä taipumukset johtuvat keskushermoston aktiivisuudesta ja aivojen säätelyjärjestelmistä. Taipumukset näkyvät jo lapsena ja ovat suhteellisen pysyviä läpi elämän. Temperamentti ilmenee parhaiten, kun tilanteet ovat uusia, uhkaavia tai stressaavia.
Useimpien teorioiden mukaan temperamenttipiirteitä on kolme. Piirteiden yhteisvaikutuksesta syntyy yksilön temperamentti. Kaikilla on kaikkia temperamenttipiirteitä, mutta niitä on eri määrä. Piirteitä voi kuvata jatkumona. Suurin osa ihmisistä asettuu jatkumon keskivaiheille.
Mikään piirre ei sinänsä ole hyvä tai huono, vaan piirteen hyödyllisyys riippuu temperamentin ja ympäristön yhteensopivuudesta. Kummassakaan ei välttämättä ole vikaa, vaan ne eivät ole aina yhteensopivat. Kun ymmärretään temperamenttia, voidaan tukea erilaisia ihmisiä entistä paremmin esimerkiksi ympäristöjä muokkaamalla.
3 temperamenttipiirrettä
Positiivinen reaktiivisuus
- lähestymiskäyttäytyminen eli taipumus lähestyä toisia ihmisiä ja myönteisiä tunteita
- yksilöä motivoi palkinnon saaminen (behavioral activation system, BAS)
- positiivinen emotionaalisuus, responsiivisuus, ulospäinsuuntaituneisuus, impulsiivisuus
Negatiivinen reaktiivisuus
- välttämiskäyttäytyminen eli taipumus vältellä stressaavia tilanteita
- yksilöä motivoi hankalien asioiden ja rangaistuksen välttely (behavioral inhibition system, BIS)
- korkeampi negatiivinen mieliala ja ärtyneisyys, vetäytyminen uusista ärsykkeistä, korkea intensiteetti tunneilmaisussa, surullisuus, ärtyvyys, pelokkuus, huono stressinsietokyky
Tahdonalainen kontrolli tai itsesäätely
- kyky ylläpitää tahdonalaisesti tarkkaavaisuutta
- kyky ehkäistä tai aktivoida käyttäytymistä suhteessa ympäristön vaatimuksiin
- kyky rauhoittua helposti
Millainen lapsi sinä olit?
Persoonallisuuden piirteet
Temperamenttipiirteet muotoutuvat vähitellen persoonallisuuden piirteiksi. Piirre edustaa ajattelun, tuntemisen tai käyttäytymisen mallia, joka on johdonmukainen eri tilanteissa.
Piirteet määriteltiinkin alun perin tekemällä ihmisiä kuvaavia sanalistoja, joiden adjektiiveja alettiin luokitella ja laittaa hierarkioihin. Lopulta tutkijat ovat päätyneet viiteen pääpiirteeseen.
Piirteet on jaettu piirrehierarkioihin. Ylimpänä ovat viisi pääpiirrettä, joilla on alapiirteitä, jotka jakautuvat tapoihin ja nämä jakautuvat vielä tilannekohtaisiin reaktioihin.
Jokainen piirre esiintyy jatkumolla eli piirrettä voi olla enemmän tai vähemmän ja suurin osa ihmisistä sijoittuu jatkumon keskivaiheille. Yksilön persoonallisuus muodostuu piirteiden kokonaisuudesta. Yksilö ei ilmennä välttämättä piirteen kaikkia alapiirteitä. Piirteet näyttäytyvät eri tilanteissa ja eri ikäisillä eri tavoin.
Big Five -mallin piirteet ovat ekstraversio, neuroottisuus, sovinnollisuus, tunnollisuus ja avoimuus uusille kokemuksille.
5 persoonallisuuden piirrettä
Ekstraversio
- Taipumus kokea myönteisiä tunnetiloja. Halu olla muiden seurassa. Lähestymiskäyttäytyminen (BAS).
- Alapiirteitä: Aktiivisuus, elämyshakuisuus, ilo, innostus, leikkisyys, lämminhenkisyys, ystävällisyys, sydämellisyys, seurallisuus, sosiaalisuus, aistihakuisuus, dominointi ihmissuhteissa, itsevarmuus, aktiivisuus, jännityshakuisuus.
- Lapsuudessa: sosiaalisuus, iloisuus, ilmeikkyys, fyysinen aktiivisuus, energisyys.
Neuroottisuus
- Taipumus kokea kielteisiä tunnetiloja ja pitää tilanteita uhkaavina. Huono kyky käsitellä stressiä. Välttämiskäyttäytyminen (BIS)
- Alapiirteitä: huolestuneisuus, hermostuneisuus, vihamielisyys, surullisuus, toivottomuus, itsekritiikki ahdistuneisuus, vihamielisyys, masentuneisuus, alemmuudentuntoisuus.
- Lapsuudessa: ahdistuneisuus, jännittyneisyys, turvattomuus, pelko. Helposti häiriintyvä ja ärtyvä.
Sovinnollisuus
- Luottamus toisiin ihmisiin. Syvät ihmissuhteet. Onnistuminen ihmissuhteissa.
- Alapiirteitä: luotettavuus, yhteistyökykyisyys, altruismi, mutkattomuus, vilpittömyys, rehellisyys, epäitsekkyys, mukautuvuus, vaatimattomuus, herkkätunteisuus ja helläsydämisyys.
- Lapsuudessa: huomaavaisuus, kiltteys, hyväntahtoisuus, anteliaisuus. Kuinka lapsi pystyy leikkimään yhdessä toisten kanssa.
Tunnollisuus
- Järjestelmällisyys. Kyky organisoida. Onnistuminen tehtävissä.
- Alapiirteitä: kyvykkyys, pystyvyys, järjestelmällisyys, velvollisuudentuntoisuus, suunnitelmallisuus, päämääräsuuntautuneisuus, saavutushakuisuus, itsehillintä, harkitsevaisuus, huolellisuus, tehokkuus ja harkitsevaisuus tehtävien suorittamisessa.
- Lapsuudessa: vastuullisuus, tarkkaavaisuus, sinnikkyys, järjestelmällisyys, suunnitelmallisuus.
Avoimuus uusille kokemuksille
- Tarve laajentaa omia kokemuksia. Syvällinen tunnetason tietoisuus. Avoimuus sekä tunnetiloissa että ajattelussa. Halu tarkastella ilmiöitä eri näkökulmista.
- Alapiirteitä: esteettisyys, mielikuvituksellisuus, luovuus, haaveellisuus, taiteellisuus, tunteellisuus, joustavuus, älyllinen uteliaisuus, suvaitsevaisuus.
- Lapsuudessa avoimuus, uteliaisuus, innokkuus oppia, omaperäinen ajattelu.
HUOMIOITAVAA: Persoonallisuuden piirteet sekoitetaan usein toisiinsa, erityisesti ekstraversio, sovinnollisuus ja avoimuus uusille kokemuksille. Ekstravertti voi olla huono vuorovaikutustaidoissa, vaikka kaipaa ihmisten seuraan. Vetäytyvä ihminen voi olla sovinnollinen eli hyvä luomaan ihmissuhteita. Avoimuus uusille kokemuksille taas liittyy tarpeeseen laajentaa maailmankuvaa, eikä impulsiiviseen uusien asioiden kokeilemiseen.
Laulaja, lauluharjoittelu ja laulunopetus
Jokainen laulaja on yksilö, jolla on yksilöllinen persoonallisuus. Persoonallisuuden piirteet ovat vaikuttaneet siihen, miten häneen on lapsena suhtauduttu, miten hän on joutunut sopeutumaan ja millainen kuva itsestä ja maailmasta on syntynyt.
Ihminen ei ole piirteidensä summa, vaan on oppinut erilaisia tapoja sopeutua ympäröivään maailmaan. Jos ympäristö on ollut omille piirteille sopiva, on syntynyt todennäköisesti positiivinen minäkuva ja optimistinen suhtautuminen elämään. Jos ei, on voinut syntyä heikko minäkuva ja pessimistinen suhtautuminen elämään. Tämä ei ole piirteiden huonoutta tai ihmisen oma syy, vaan tapa selvitä hengissä siinä ympäristössä, jossa on elänyt.
Laulajan ja laulunopettajan on ymmärrettävä, etteivät ihmiset koe ympäristöään samalla tavalla. Erilaiset ympäristöt ja toimintatavat sopivat eri ihmisille. Tämä ei tarkoita sitä, että piirteet määräävät koko elämänkulun. Riippuen piirteistä yksilön täytyy opetella erilaisia taitoja, jotta on mahdollista toimia hyvinvoivana omassa ympäristössään. Jokaisella on vahvuutensa ja heikkoutensa. Kun ne tunnistetaan ja hyväksytään, voidaan opetella tapoja, joilla piirteiden kanssa tulee toimeen.
Työssäni olen kokenut, että merkittävin lauluun liittyvä piirre on lähestymis- tai välttämiskäyttäytyminen ja niihin liittyvä reaktiivisuus. Toisten ihmisten on helppo heittäytyä kokeilemaan uusia harjoituksia, eivätkä he pelkää epäonnistumista. Nämä ihmiset kaipaavat usein myös vaihtelua. Toiset taas vaativat rauhaa ja hidasta houkuttelua. Helposti stressaantuvat menevät helposti ylikierroksille tai sitten jähmettyvät kokonaan, jos harjoitus on liian uudenlainen tai monimutkainen. Näille ihmisille ei voi sanoa, ”heittäydy vaan” tai ”ajattele positiivisesti”. Se aiheuttaisi vain lisää stressiä.
Voimakas reaktiivisuus vaatii seurakseen todella hyviä itsesäätelyn taitoja. Näitä kannattaakin opetella myös laulutunnilla. Esimerkiksi tietoisen läsnäolon harjoittelulla voidaan ottaa etäisyyttä tunteisiin ja ajatuksiin sekä tarkkailla niitä avoimesti ja mielenkiinnolla. Kannattaa ottaa huomioon, että reaktiivisten oppilaiden tunnesäätely vaatii paljon energiaa eli he myös väsyvät nopeasti stressaavassa tilanteessa.
Olenkin ottanut oletustasoksi opetustani suunnitellessa sen, että oppilas on nopeasti stressaantuva. Olen suunnitellut opetustilan mahdollisimman rauhalliseksi ja selkeäksi. Toimin rauhallisesti ja annan mahdollisimman selkeitä ohjeita. Annan oppilaalle aikaa tehdä omia havaintoja ja sisäistää ohjeita. Jos tuntuu, että oppilas tarvitsee vähän enemmän vauhtia niin sitä voi aina lisätä. Huomaan, että tämän päivän maailma on monelle niin stressaava, että ektraversioonkin taipuvainen hakee laulutunnilta rauhaa ja tähän hetkeen pysähtymistä.
Tunnollisuus on hyvä ominaisuus, kun halutaan sitoutua pitkäjänteiseen harjoitteluun, mutta tunnollinen toistaa helposti huonojakin toimintamalleja, vaikka niistä ei olisi hyötyä. Vähemmän tunnollinen taas saattaa vaatia tukea ja selkeitä ohjeita harjoittelun avuksi. Sovinnollinen tulee toimeen ihmisten kanssa, mutta saattaa olla liian kiltti, eikä esimerkiksi kerro opettajalle toiveitaan. Avoin ihminen haluaa nähdä asioita uusista näkökulmista ja kaipaa paljon uutta tietoa. Vähemmän avoimella saattaa olla perinteinen mielikuva siitä, millainen laulajan tai lauluäänen pitää olla. Uusien ja ”vääränlaisten” toimintatapojen kokeilu voi olla hyvin vaikeaa ja aiheuttaa stressiä.
Laulamiseen, lauluharjoitteluun, laulunopetukseen ja lauluäänen arviointiin liittyy paljon vanhoja kulttuurisia tapoja ja perinteitä, joilla ei ole tieteellistä pohjaa. Siksi laulaja voi helposti kokea olevansa vääränlainen.
Laulunopettajan on hyvä muistaa, että oppilaalla voi olla hyvin erilaiset piirteet kuin itsellä. Itselle sopivat keinot, eivät siis sovi kaikille. Pysyviä piirteitä ja ominaisuuksia ei voi muuttaa, mutta niitä voi tukea ja käyttää voimavarana.
Esimerkkinä omat piirteeni
Minua on kuvailtu araksi, vetäytyväksi, huomaavaiseksi, tunnolliseksi, tarkkaavaiseksi ja uteliaaksi lapseksi. Piirretesteissä saankin usein tulokseksi voimakkaan introversion, neuroottisuuden, sovinnollisuuden, tunnollisuuden ja avoimuuden uusille kokemuksille. Olen siis poikkeuksellisen ääripäissä piirteiden jatkumolla. Piirteistä on ollut hyötyä ja haittaa laulajana ja laulunopettajayrittäjänä.
Introversio on yllättävän yleistä taiteilijoilla. Lauluharjoitteluun ja yksinyrittäjyyteen kuuluu paljon itsenäistä puurtamista, joten tästä ominaisuudesta on ollut yllättävän paljon hyötyä. Olen omissa oloissani pitkiä aikoja kyllästymättä. Tämä piirre ei haittaa niinkään esiintymistilanteessa vaan tilaisuuksissa, joissa pitää tavata paljon ihmisiä suurissa väkijoukoissa. Laulunopettajana kohtaan ihmiset yleensä yksitellen. Tämä sopii hyvin introvertille.
Neuroottisuus eli voimakas negatiivinen reaktiivisuus aiheuttaa paljon kuormitusta. Koen useat asiat stressaavina ja palaudun hitaasti. Siksi lähestyn uusia asioita hitaasti, pienin askelin. Pyydän tarkennuksia ohjeisiin ja valmistaudun kaikkeen huolella. Olen harjoitellut paljon tietoisen läsnäolon taitoja, jotta reaktiivisuus vähenisi ja osaisin suhtautua yllättäviin asioihin avoimesti ja ilman ennakkoluuloja. Olen myös luonut itselleni rauhallisen työn, jossa on riittävästi aikaa levolle ja yllättäville asioille. Laulaessa tämä piirre on supervoima. Saan lauluihini todella helposti suuren tunnelatauksen ja voi välittää varsinkin voimakkaita melankolian ja surun tunteita yleisölle.
Sovinnollisuus on ollut elämässäni pääasiassa positiivinen piirre. Ajattelen ihmisistä lähtökohtaisesti aina hyvää ja haluan kohdata jokaisen ihmisen lämmöllä. Minulla on halu luoda merkityksellisiä ihmissuhteita. Piirre on auttanut minua sekä muusikkona, opettajana että yrittäjänä. Huonona puolena voi pitää sitä, että en kaikissa tilanteissa ole puolustanut itseäni, vaikka olisi pitänyt. Olen kilttinä opiskelijana jättänyt usein omat havaintoni huomiotta ja tehnyt niin kuin opettajat ovat toivoneet.
Tunnollisuus on mahdollistanut minulle nykyisen elämäni. Laulajana olen tunnollinen harjoittelija. Muusikkona, opettajana ja yrittäjänä olen luotettava ja teen sovitut asiat sovittuun aikaan. Tunnollisuus saa minut myös tekemään loppuun asiat, jotka olen itselleni luvannut. Olen pystynyt tekemään paljon itsenäisiä opintoja työn ohella. Huonona puolena on se, että helposti päädyn tekemään niidenkin ihmisten työt, jotka eivät ole asioitaan hoitaneet. Tunnollisena opettelen rajanvetoa ja omien puolieni pitämistä.
Avoimuus uusille kokemuksille näkyy elämässäni niin, että nautin taiteesta ja laulamisen aiheuttamista suurista tunnekokemuksista. Laulaessa tai muiden laulamista kuunnellessa nautin, kun tunteet virtaavat vapaana ilmaisuna. Lisäksi rakastan uuden oppimista. Olen kuin pesusieni, joka imee sisäänsä kaikkea uutta tietoa. Olenkin opiskellut hyvin erilaisten alojen opintoja. Haluan ymmärtää maailmaa aina vain paremmin ja mahdollisimman monesta näkökulmasta. Haluan myös ymmärtää erilaisten ihmisten ajatuksia, tunteita ja käyttäytymistä. Ongelmia syntyy, kun innostuu kaikesta, mutta aika ei riitä kaikkeen. Lisäksi neuroottisuuden piirre aiheuttaa stressiä samaan aikaan, kun avoimuus ajaa kohti uusia asioita.
Näillä esimerkeillä haluan auttaa sinua pohtimaan omia piirteitäsi. Haluan myös muistuttaa, että erilaisten piirteiden kanssa voi oppia elämään. Millanen piirrekokonaisuus sinulla on? Mitä hyötyjä ja haittoja sinulle on koitunut omista piirteistäsi suhteessa ympäristöösi? Miten piirteitäsi voisi tukea?
TIIVISTELMÄ:
- Jokaisella on pysyviä persoonallisuuden piirteitä
- Nämä piirteet vaikuttavat siihen, miten olemme vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa
- On hyvä tuntea omat piirteensä ja millaista ajattelua, tunteita ja käyttäytymistä ne aiheuttavat
- Tunnista vahvuutesi ja heikkoutesi
- Rakenna lauluharjoittelu sen mukaan
- Kerro opettajallesi piirteistäsi
- Miettikää yhdessä, kuinka piirteitä voisi hyödyntää ja tukea laulamisessa
Tämä teksti pohjautuu persoonallisuuspsykologian esseeseeni, jonka kirjoitin osana psykologian opintoja.
LUE LISÄÄ:
Haslam, N. & Smillie, L. (2022). An Introduction to Personality, Individual Differences and Intelligence. Sage Publications Ltd.
Metsäpelto, R.-L. & Feldt, T. (toim.). (2015). Meitä on moneksi: Persoonallisuuden psykologiset perusteet. PS-Kustannus.
Ilveskoski, A. 2022. Mindfulness osana laulunopetusta ja lauluharjoittelua.
Mitä on mindfulness eli tietoinen läsnäolo?
Mindfulness ja stressin säätely
Millaisia ovat mindfulness-harjoitukset?
Mindfulness ja oppiminen
Mindfulness esiintymisen tukena
Mindfulness osana laulunopetusta
Tietoisuustaidot lauluharjoittelun tukena
Itsekritiikistä itsemyötätuntoon
Laulajan tietoisuustaitoharjoituksia
Tietoisuustaidot laulun ohjaamisessa
Arvot vai tavoitteet