Ihminen on tarkoitettu olemaan monenlaisissa asennoissa ja liikkumaan monella tavalla. Myös laulaminen onnistuu mitä erikoisimmissa asennoissa. Jokaisella meistä on kuitenkin se asento, jossa ääntä on helpoin tuottaa. Yleensä se on ryhdikäs seisoma-asento.
Mutta mikä on hyvä ryhti tai hyvä linjaus?
Minulta kysytään säännöllisesti: Mitä on klassinen laulaminen?
Kysymys voi olla yllättävä, jos on tottunut kuulemaan klassista musiikkia. Olen kuitenkin huomannut, etteivät useimmat ihmiset enää kuule elämässään tai tunnista klassista laulumusiikkia. Tästä syystä päätin kirjoittaa artikkelin klassisen laulumusiikin ja laulutekniikan pääpiirteistä.
Aloitin itse laulutekniikan opiskelun 1990-luvulla. Silloin suurin osa laulunopetuksesta keskittyi klassiseen laulutekniikkaan. Teini-ikäisenä en osannut edes ajatella, että muunlaista laulamista voisi harjoitella laulutunneilla. Puhekielessä koulutettu laulaja tarkoitti aina klassista laulajaa. Vapaa-aikanani toki lauloin monen eri tyylilajin musiikkia ja olin solistina erilaisissa yhtyeissä.
Nykyisin suurin osa omasta asiakaskunnastani laulaa muuta kuin klassista musiikkia. Myös laulutiede ja laulupedagogiikka ovat kehittyneet entistä monipuolisemmaksi. Kaikenlaisia laulutyylejä voi oppia laulamaan kestävällä tavalla ja eri laulutyylejä voi opiskella myös ammattiopinnoissa.
Klassinen laulutekniikka tai laulumusiikki eivät ole yksi yhtenäinen tyyli vaan satojen vuosien aikana kehittynyt ja aikojen saatossa muuttunut ilmiö. Siispä tämäkin artikkeli kuvaa aihetta suurpiirteisesti.
