Laulunopettajana törmään moniin syihin, joiden vuoksi laulutunnille ei tulla kiinnostuksesta huolimatta. Itse olen laulanut niin kauan, etten aina muista, kuinka ainutlaatuisena taitona laulamista pidetään. Onhan jokaisella ääni!
Kuka tahansa voi tulla laulutunneilleni. Edes ikä ei ole este. Seuraavana kerron viisi yleisintä uskomusta, jotka estävät laulutunnille tulemisen. Kuulostaako tutulta?
1. En osaa laulaa.
Jokainen voi kehittää ääntään. Jos tietäisit jo kaiken laulamisesta, ei laulutunneille olisi tarvetta. Oppilas voi tulla tunnille omana itsenään ja aloittaa omalta tasoltaan. Opettajan tehtävä on arvioida, millaiset harjoitukset ja laulut ovat kullekin sopivan tasoisia.
2. Laulutekniikka pilaa oman laulusaundini.
Laulutekniikan tarkoituksena on tukea tervettä äänenkäyttöä. Hyvä laulutekniikka ei onneksi tee laulajista samanlaisia. Peruslainalaisuudet ovat laulaessa aina samat, mutta terve äänenkäyttö ei estä laulamasta erilaisilla tyyleillä ja saundeilla. Rakennan laulutunnit aina oppilaan tarpeita kuunnellen.
3. Osaan jo laulaa, vaikken ole käynyt laulutunneilla.
Tämähän on hienoa. Kuulut siis niihin harvoihin, joilla laulaminen on vaan aina sujunut. Jokaisen ei ole pakko käydä laulutunneilla laulaakseen terveesti. Osa ihmisistä laulaa luonnostaan terveellä tekniikalla. On kuitenkin huonoja päiviä, jolloin laulu ei sujukaan. Näinä hetkinä hyvä äänenkäytön tekniikka tulee apuun. Tekniikka on kuin työkalupakki, josta voi valita sopivan apuvälineen kuhunkin ongelmaan.
4. Opettaja on opiskellut klassiseksi laulajaksi. Hän ei osaa opettaa muita tyylejä.
Laulunopettaja on harvoin erikoistunut vain yhteen musiikkityyliin. Jokaisella on toki vahvuutensa, mutta hyvä opettaja tuntee eri musiikintyylit ja osaa muuttaa laulutekniikkaansa tyyliin sopivaksi. Toisaalta, jos haluat opetusta vain johonkin määrättyyn tyyliin, kannattaa etsiä tyyliin perehtynyt opettaja. Oman taustani vuoksi mm. rock- ja metallimusiikki ovat lähellä sydäntäni, mutta opetan mielelläni monenlaista musiikkia.
5. Jännittää.
Jännittäminen on valitettavasti osa ihmisenä olemista. Jokainen meistä jännittää joskus. Ääni on ihmiselle henkilökohtainen ja herkkä aihealue ja siihen kohdistuva arvostelu koetaan helposti koko ihmistä koskevaksi. Laulutunteihin kuuluu heittäytyminen, kokeileminen ja väistämättä epäonnistuminen. Harjoitukset tuntuvat silloin tällöin naurettavilta. Opettajan tehtävä on luoda turvallinen ja luottamuksellinen ympäristö, jossa voi tehdä rauhassa itsestään naurettavan. Opettaja on aina auttamassa, ei tuomitsemassa.
Mikään näistä syistä ei estä sinua tulemasta laulutunneilleni. Avataan yhdessä äänesi!
Hei Anna, olemme taas kevätkesässä , laulun sanoin, ”hän on nähnyt kevään , silloin kun se herää”….
Olen jatkanut omin toimin silloin tällöin laulamista ja samoin oppiesi mukaan harjoittelua mutta
fysiikkani ei harjoittelusta huolimatta anna sitä 70 %:n mahdollisuutta vielä laulunääneni avustamiseen.
Kuitenkin olen huomannut yhden asian harjoittelussa, kielen laittaminen alaetuhampaiden taakse ja suun (sinun opetuksestasi)
avaaminen suoraan ylös -alas , silloin myös leuka olisi mahdollisimman alhaalla ja avustaisi ala- ja ylä-ääntä ja kitalakikin tulisi käyttöön siis koko suu, kieli ei olisi tiellä- anteeksi mahdatko ymmärtää..?
Kaikki opettamasi harjoitukset olisivat tärkeitä , minulle harjoittelijalle.
Ihmeellistä, alan hyräilemään jotakin laulua ja nyt soi mielessäni, ”Vanhojapoikia viiksekkäitä….”
– otin kirjastosta nuotit eilen – näin tunteikkaiden sanojen lausuminen ääneen, niin kuin opetit,
on hyvin tärkeää.
Työskentelen aktiivisesti…. ja kesällä kuntoharjoittelu pitäisi saada vielä paremmaksi.
Katsotaan syksyllä , voinko laulunharjoittelua jossakin määrin jatkaa – toivon, että
sinulla on paljon laulajia ainakin kerrontasi ja monipuolinen ja suorastaan taidetta tihkuva
nettisivusi kertoo näin.
Iloisin terveisin
Heikki
Kevät on tosiaan alkanut!
Leuka rentona, kieli edessä ja tilaa suun sisällä. Kuulostaa täydelliseltä. Laulun iloa ja tervetuloa laulamaan, kun siltä taas tuntuu. 🙂