Hengitys, Osa 2 – Syvähengitys

Edellisessä artikkelissani kerroin, kuinka hengitys tapahtuu. Seuraavaksi pääset harjoittelemaan syvähengitystä eli vapaata lepohengitystä.

Syvähengitys on terveen äänentuoton ja laulamisen perusta, mutta siihen kannattaa pyrkiä myös kaikessa arkielämässä. Syvähengitys rentouttaa, rauhoittaa, parantaa suorituskykyä, parantaa aineenvaihduntaa ja parantaa asentoa.

Hengittäminen on hyvin hienovaraista toimintaa. Lapsi osaa hengittää, mutta kasvun aikana kehoon kertyy jännityksiä ja virheasentoja, joista tulee huomaamatta uusi normaali olotila. Hengitys häiriintyy.

Hengitys reagoi nopeasti kaikkeen ympäröivään. En halua, että alat suoritaa hengitysharjoituksia. Hengitystä ei kannata pakottaa, vaan seurata ja harjoitella rauhassa myötätuntoisella asenteella.

Syvähengitys

Normaalin lepohengityksen tulisi olla syvää, mutta myös vaivatonta, rauhallista, äänetöntä ja eleetöntä.

Mitä tapahtuu, kun sinua pyydetään hengittämään syvään? Alatko vetää ilmaa keuhkoihin? Nousevatko rintakehäsi ja hartiasi vahvasti? Useimmille käy näin eli alamme ylihengittää. Syvähengitys ei tarkoita sitä, että hengitetään paljon ilmaa sisään ja ulos.

Syvähengitys tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että pallea on vapaa liikkumaan.

Vapaassa sisäänhengityksessä pallea pääsee liikkumaan alaspäin ja ilma virtaa automaattisesti keuhkoihin. Pallea on kiinnittyneenä rintakehän alaosaan. Se pääsee liikkuman, kun rintakehä pysyy avarana, vatsan alue pysyy rentona ja selkä on pitkäksi ojentuneena. Syvähengityksessä suurin liike näkyy vatsan seudulla, rintakehä liikkuu hieman sivulle ja hartiat pysyvät paikoillaan.

Voit palata hetkeksi edellisen artikkelin videoon.

Syvähengityksen kaksi yleisintä estettä:

  1. Olet seistessä niin huonossa ryhdissä, että rintakehä painuu kasaa ja selkä pyöristyy. Pallea ei pääse liikkumaan sivusuunnassa eikä alaspäin.
  2. Olet ryhdikäs, mutta jännität voimakkaasti vatsalihaksia ja hengitys näkyy rinnan ja hartioiden kohoamisena. Pallea liikkuu sivulle, muttei pääse liikkumaan alaspäin.

Selällä maatessa nämä jännitykset yleensä häviävät. Aloitamme harjoittelun siis selinmakuulla.

HARJOITUS 1: Hengityksen tiedostaminen, rauhoittaminen ja syventäminen.

  • Käy selinmakuulle ja koukista jalat.
  • Sulje silmäsi.
  • Anna kehon rentoutua alustaa vasten.
  • Aseta kädet vatsan päälle.
  • Hengitä nenän kautta.
  • Anna hengityksen tapahtua.
  • Älä yritä muuttaa hengitystä.
  • Ole vain ja seuraa kehon liikkeitä.

Huomaatko, kuinka vatsan alue liikkuu ja muu keho pysyy rentona sekä avoimena? Syvähengitys tapahtuu automaattisesti. Seistessä syvähengitys voi olla haastavaa. Kokeillaan seuraavaksi asentoja, jotka ovat syvähengitykselle otollisia.

HARJOITUS 2: Syvähengitys sopivia asentoja hyväksi käyttäen.

Kuvissa hengitän rauhassa eri asennoissa. Kokeile eri asentoja ja etsi itsellesi sopivin. Tee harjoitus 1 tässä uudessa asennossa. Pidä selkä pitkänä, rintakehä avoimena ja vatsa rentona.

  • Istuen isäntämiesasennossa.
  • Seisten lantiosta taivutettuna.
  • Seisten nojaten tuolin selkänojaan tai pöytään.

Kerro, minkälaisia havaintoja teit hengityksestäsi? Onnistuiko hengityksen rauhoittaminen ja syventäminen? Missä asennossa oli helpoin hengittää? Pystytkö syvähengittämään seisten?

Seuraavassa artikkelissa pohdin, kuinka paljon tulisi hengittää ja miksi.
Hengitys, Osa 3 – Hengitätkö liikaa?

LUE LISÄÄ:
Laukkanen, Anne-Maria & Leino, Timo. 1999. Ihmeellinen ihmisääni. Gaudeamus, Helsinki.
Martin, Minna. 2016. Hengitys virtaa. Kirjapaja, Helsinki.

Osallistu hengitysohjaukseen yksityisohjauksessa tai kursseilla.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *