Oppijakeskeinen laulunohjaus

Onko sinun mielipiteitäsi kuunneltu laulutunnilla vai tuntuuko siltä, että teet vain, mitä opettaja käskee?

Laulun opettaminen on perinteisesti ollut hyvin opettajajohtoista. Opettaja on kertonut, mitä harjoitellaan ja mihin suuntaan ääntä tulee kehittää. Niin kuin muussakin opetuksessa myös laulunopetuksessa ollaan vähitellen siirtymässä oppijakeskeiseen ohjaukseen. Tässä artikkelissa kerron, mitä oppijakeskeisyys käytännössä tarkoittaa ja miksi siirtyminen oppijakeskeiseen ohjaukseen on hyvä asia.

Lue lisää

Miten sinä harjoittelet?

Kuulostaako seuraava tutulta? Laulutunnilla ohjaajan avulla laulu kulkee kuin tanssi. Kotona harjoitellessa samoilla ohjeilla laulamisesta ei tulekaan mitään.

Lauluharjoittelu vaatii pitkäjänteisyyttä. Edes helpot asiat eivät toimi heti käytännössä. Tässä artikkelissa esittelen tavan, jonka avulla on helpompi siirtää ohjeet teorian tasolta käytäntöön. Tietoinen lauluharjoittelu auttaa sinua ymmärtämään, mitä harjoitellessa todella tapahtuu.

Lue lisää

Mitä on tulkinta?

Joitakin laulajia pidetään erinomaisina tulkitsijoina. Näissä laulajissa on jotakin selittämätöntä, joka saa kuulijan pysymään otteessaan ja kokemaan suuria tunteita. Tulkintakykyä saatetaan myös pitää lahjana, joka toisilla on ja toisilla ei.

Niin kuin monet termit tulkintakin voi tarkoittaa montaa asiaa. Laulaja saattaa mennä tulkinnan harjoittelussa metsään, jos ei tarkkaan tiedä, mihin pitäisi pyrkiä. Ensin on määriteltävä, mitä tulkinta tarkoittaa.

Lue lisää

Päiväkirja lauluharjoittelun tukena

Harjoittelu osaavan ohjaajan kanssa laulutunnilla on turvallista. Voi heittäytyä vain tekemään ja kokeilemaan. Oppija voi luottaa siihen, että ohjaaja kiinnittää huomion oleellisiin asioihin. Kuitenkin harjoittelusta suurin osa tapahtuu itsenäisesti. Ohjaaja ei olekaan suuntaamassa huomiota ja laulaja joutuu itse miettimään, mikä on hyödyllistä. Tähän tehtävää laulupäiväkirja on yksi tehokkaimmista apuvälineistä.

Lue lisää

Tietoisuustaidot, Osa 3 – Harjoituksia

Edellisissä artikkeleissani esittelin tietoisuustaitoja ja kerroin itsemyötätuntoisen asenteen hyödyistä. Tässä artikkelissa keskityn harjoituksiin. Esittelen kolme harjoitusta, jotka voi tehdä peräkkäin ilman taukoa tai erillisinä harjoituksina.

Laulajan pyrkimys johonkin määrättyyn lopputulokseen äänenkäytössä saattaa johtaa kamppailuun mielen ja kehon välillä, koska ääni ei aina toimi niin tai kuulosta siltä kuin laulaja haluaisi. Joskus laulajan on hyvä päästää irti näistä esteettisistä päämääristä ja kuunnella, mitä keho haluaisi juuri nyt tehdä. Kuuntelemalla kehoa on mahdollista löytää ratkaisuja ongelmiin, jotka jäävät huomaamatta tavoitetta väkisin tavoitellessa.

Seuraavien harjoitusten tavoite on oppia kuuntelemaan omaa kehoa ei-arvottavasti ja myötätuntoisella asenteella.

Lue lisää

Tietoisuustaidot, Osa 2 – Itsekritiikistä itsemyötätuntoon

Esittelin aiemmassa artikkelissani tietoisuustaitoharjoittelun hyötyjä laulajalle. Tässä artikkelissa paneudun tietoisuustaitojen tärkeään elementtiin, itsemyötätuntoon. Toista kohtaan on helppo olla myötätuntoinen, mutta itseä kohtaan ollaan usein hyvin kriittisiä ja jopa armottomia.

Itsemyötätunto on kykyä huomata kärsimystä itsessään ja kykyä lievittää tätä kärsimystä erilaisin keinoin.

Lue lisää

Laulanko väärin? Laulamisen arviointi

Laulanko väärin? on usein esitetty kysymys laulutunnilla. Oppijan on vaikea ymmärtää, kun sanon, että se riippuu tilanteesta. Monet lauluoppilaani ovat tottuneet opetukseen, jossa opettaja tietää ja oppilas ottaa vastaan opettajan oikean näkemyksen. Itse en usko, että opettaja on kaikkitietävä auktoriteetti ja oppija vain tyhjä taulu, jota täytetään. Tästä syystä kirjoitan nyt ajatuksiani laulamisen arvioinnista.

Lue lisää

Tietoisuustaidot lauluharjoittelun tukena, Osa 1

Tämä artikkeli on yleiskatsaus tietoisuustaitoihin. Lisäksi pohdin, mitä hyötyä tietoisuustaitojen harjoittelusta voi olla laulajalle.

Monella on jonkinlainen mielikuva termistä tietoisuustaidot (mindfulness). Termiä käytetään niin monessa yhteydessä, että sen merkitys on jo hämärtynyt. Tietoisuustaidoiksi voidaan kutsua buddhalaisesta meditaatioperinteestä länsimaihin tuotuja harjoituksia, jotka on irrotettu alkuperäisestä hengellisestä kontekstistaan. Yksinkertaisimmillaan tietoisuustaidoilla tarkoitetaan taitoa keskittää huomio tähän hetkeen. Tietoisuustaitoharjoitusten avulla pyritään vähentämään kärsimystä sekä opetellaan elämään tässä hetkessä. Kyse ei siis ole positiivisesta ajattelusta tai pyrkimyksestä päästä eroon epämiellyttävistä tunteista.

Lue lisää